Rahapuhetta arkeen – tukea, toivoa ja turvaa talouteen

Rahoittajat:                               Keski-Suomen ELY-keskus, Karhuseutu Ry
Toteutusaika:                           1.9.2026 – 31.3.2028

Kohderyhmä:               
Ensisijaisesti työikäiset henkilöt, jotka ovat taloudellisesti haavoittuvassa asemassa tai vaarassa joutua siihen ja joilla on riski sosiaaliseen syrjäytymiseen.

Toissijaisesti ammattilaiset, jotka työskentelevät taloudellisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai taloudelliseen haavoittuvuuteen ajautumisriskissä olevien henkilöiden parissa.

Hankekuvaus

Rahasta puhuminen ei kuulu suomalaiseen arkeen, vaikka raha koskettaa kaikkia ihmisiä joka päivä. Se mahdollistaa kodin, ruoan ja harrastukset sekä vaikuttaa hyvinvointiin, valintoihin ja jopa ihmissuhteisiin. Rahalla on kuitenkin myös negatiivisia vaikutuksia: se voi aiheuttaa huolta ja stressiä. Rahasta puhuminen koetaan usein vaikeaksi jo ennen kuin talousongelmia on edes olemassa. Erityisen hankalaa rahasta puhuminen on silloin, kun talousongelmia on alkanut muodostua, sillä taloudelliset haasteet, kuten velkaantuminen, pienet tulot ja epävarmuus tulevaisuudesta, koetaan usein häpeällisiksi ja ahdistaviksi. Taloudellisella ahdingolla on vahva yhteys esimerkiksi työttömyyteen ja mielenterveysongelmiin, ja se voi aiheuttaa sosiaalista eristäytymistä.

Nykypäivänä yhä useammalla suomalaisella on kasvava tarve talousosaamiselle ja avoimelle rahapuheelle, sillä monia huolestuttaa selviäminen suhdanteiden aiheuttamista taloushaasteista. Erityisesti nuoret, syrjäytyneet, pienituloiset ja maahanmuuttotaustaiset sekä työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat ovat vaarassa joutua taloudellisesti haasteelliseen elämäntilanteeseen ja tarvitsevat tämän vuoksi tukea oman talouden hallinnassa.

Taloushuolet, velkaantuminen ja toimeentulon epävarmuus heikentävät yksilöiden hyvinvointia ja työelämävalmiuksia. Rahaan liittyy usein häpeää, joka vaikeuttaa avun hakemista ja ylläpitää ongelmien kasaantumista. Nykyiset palvelut tavoittavat ihmiset usein vasta kriisitilanteessa, jolloin toipuminen on hidasta ja riski syrjäytymiseen kasvaa. Ennaltaehkäisevä, matalan kynnyksen tuki, joka vahvistaa taloudellista toimintakykyä ja rahasuhdetta, on hajanaista ja puuttuu vielä monin paikoin. Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaankin uusia toimintamalleja, joissa raha-asioista puhuminen normalisoidaan ja yksilöitä tuetaan jo ennen ongelmien syntymistä, jotta estetään talousongelmien syveneminen ja yhteiskunnasta syrjäytyminen. 

Raha-puhetta arkeen -hanke vastaa näihin haasteisiin. Tarkoituksena on kehittää ennaltaehkäisevä, matalan kynnyksen toimintamalli, joka täydentää nykyistä palvelujärjestelmää ja joka vahvistaa taloudellista toimintakykyä ja osallisuutta arjen tasolla. Lisäksi Rahapuhetta arkeen-hankkeessa raha-asioista puhuminen vakiinnutetaan osaksi yksilöiden arkea ja ammattilaisten asiakastyötä. Rahapuhetta arkipäiväistämällä ja taloudellista toimintakykyä vahvistamalla ehkäistään taloushuolten syntymistä ja kärjistymistä, edistetään taloudellista toipumista sekä voidaan poistaa taloudellisia esteitä työllistymisen ja osallisuuden tieltä.

Tavoitteet eriteltyinä:

1. Arkipäiväistää rahapuhe osaksi arkea ja palvelutyötä
2. Ehkäistä taloushuolien syntymistä ja kärjistymistä
3. Vahvistaa taloudellista toipumista ja rahasuhteen ymmärrystä
4. Parantaa ensisijaisen kohderyhmän valmiuksia palata koulutukseen, työelämään tai palveluihin poistamalla taloudellisia esteitä
5. Vahvistaa osallisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä talousvaikeuksien vuoksi
6. Kehittää ammattilaisten osaamista ja työvälineitä talousasioiden oikea-aikaiseen puheeksi ottamiseen ja rahapuheen käymiseen
7. Kehittää rahapuhetta tukevia palvelupolkuja ja yhteistyömalleja eri toimijoiden välille
   
   

Käytännön toimet:

1. Ryhmämuotoiset työpajat, jossa käsitellään rahaan, taloudenhallintaan ja rahasuhteeseen liittyviä teemoja
2. Vertaistukiryhmät, jotka tukevat taloudellista selviytymistä ja osallisuutta
3. Yksilöllinen talousvalmennus- ja neuvonta ennaltaehkäisevästi ja kriisitilanteissa
4. Ammattilaisten valmennus ja työkalupakin kokoaminen työn tueksi
5. Raha-asioiden yhteistyöverkosto
6. Viestintäkampanja ”Rohkeasti rahasta”
   
   

Hankkeen tausta

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät julkista rahapuhetta aikaisempaa hyväksyttävämpänä, mutta yksilötasolla vajaa kolmannes suomalaisista ei puhu rahasta kovinkaan avoimesti edes läheistensä kanssa. Suomalaiset kokevatkin, että on helpompaa puhua omista tunteista ja terveyteen liittyvistä asioista kuin raha-asioista. Huomattavaa on, että runsas 10 prosenttia suomalaisista ei puhu kenenkään kanssa talousasioistaan. Etenkin taloudellisesti epävarmoina aikoina, kuten tänä päivänä, raha-asioiden kantaminen yksin voi olla hyvin kuormittavaa. Saman tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista on kokenut häpeää rahatilanteesta ainakin joskus ja joka kuudes tuntee sitä usein. Eniten häpeää tuntevat naiset ja nuoret aikuiset. Avoimuutta raha-asioista lisäisi ensisijaisesti oman taloudellisen tilanteen parantuminen sekä avoimempi keskustelu raha-asioista. Erityisesti naiset kokivat omien taloustaloustaitojen vahvistamisen ja rahaan liittyvän stigman vähentämisen olevan tärkeä osa avoimempaa rahapuhetta.

Maksuhäiriöisten määrä on kasvanut jatkuvasti viimeisen kahden vuoden ajan. Suomen Asiakastiedon mukaan vajaalla 380 000 suomalaisella on tällä hetkellä vähintään yksi maksuhäiriömerkintä. Eniten maksuhäiriömerkintöjä on 35–39-vuotiailla, joista 15,5 prosentilla miehistä ja 10 prosentilla naisista on merkintä. Useimmiten merkinnän aiheuttaa erilaiset maksamattomat tili- ja kertaluotot. Asiakastiedon mukaan työllisyyden parantuminen on yksi keino maksuhäiriöiden määrän vähentämiseen. Vastaavasti ulosottolaitos kertoo ulosotossa olevien määrän kasvusta. Ennusten mukaan ulosottovelallisten määrä on nousemassa tänä vuonna yli 600 000 rajan. Ulosottovelallisista yli 90 prosenttia on yksityisiä henkilöitä. Pienituloisia Suomessa oli vuonna 2023, jolta viimeinen tilasto on julkaistu, vajaa 737 000 henkilöä, mutta määrän arvioidaan nousevan vuonna 2024 sosiaaliturvan leikkausten vuoksi selvästi 800 000. Yleisintä pienituloisuus yhden aikuisen lapsiperheissä sekä maahanmuuttajataustaisten ja ikäryhmittäin tarkasteltuna työikäisten keskuudessa.

Hankekoordinaattori Outi Rantanen

Yhteisötalo Otava
Otavankatu 5A, 2.krs
puh. 044 7399 909

Sähköposti outi.rantanen@karhuseutu.fi