Riuttala-Mustajoen kyläyhdistyksen tarina on esimerkki siitä, mitä pitkäjänteisellä työllä, Leader-tuella ja vahvalla talkoohengellä voidaan saada aikaan. Lavian alueelle noussut kylätalo ei ole syntynyt hetkessä, vaan vaihe vaiheelta – kyläläisten yhteisenä tahtona.

Kaikki alkoi siitä, kun yhdistys osti Lavian kunnalta alueen, jossa oli vanha jääkiekkokaukalo ja pihaa. Kaupan mukana tuli myös ajatus jostakin suuremmasta.

– Yhdistys sitoutui rakentamaan tontille rakennuksen, joka palvelee koko kylää, kertoo Ari Kuusiranta.

Ensimmäisenä nousi perinnesuuli vuonna 2016. Kylätalo ei ollut vielä silloin suunnitelmissa, mutta suunta oli jo selvä. Ajatus yhteisestä kylätalosta vahvistui, ja lopulta päätös tehtiin yhdistyksen kokouksessa.

– Silloin ei vielä tiedetty, millainen talo siitä tulee. Se selvisi matkan varrella, Kuusiranta muistelee.

Vuonna 2019 valmistunut hirsinen kylätalo on nyt kylän sydän. Se vetää noin sata ihmistä, ja kesäisin tilaa löytyy jopa kaksinkertainen määrä, kun myös perinnesuuli on käytössä.

Talossa on elämää

Kylätalo ei ole pelkkä rakennus, vaan paikka, jossa tapahtuu. Riuttala-Mustajoen kylätalolla ja sen pihapiirissä järjestetään kirppiksiä, tansseja, luentoja, pyöräretkiä ja lauluiltoja. Kesällä luvassa on lasten leiri, ja talolla vietetään myös ensimmäisiä häitä.

Yhdistyksessä on noin 200 jäsentä, ja toiminta on aktiivista ympäri vuoden. Kesäisin yhdistys näkyy myös torikahvilassa ja markkinoilla.

Käyttö on kasvanut vähitellen – ja samalla kylätalon merkitys kylälle.

Myös erikoinen yli 4 metriä korkea kota on rakennettu Leader-tuella.

Katse eteenpäin

Valmis kylätalo ei tarkoita valmista työtä. Riuttala-Mustajoen kyläyhdistyksessä kehittäminen jatkuu.

Viimeisimmissä hankkeissa on parannettu piha-aluetta ja panostettu varautumiseen. Kylätalolle on hankittu aggregaatti, rakennettu sille oma koppi ja asennettu älylukot.

Seuraavaksi suunnitteilla on kyläradiohanke, joka liittyy turvallisuuteen ja poikkeustilanteisiin varautumiseen.

– Varautuminen ja turvallisuus koetaan tärkeäksi aiheeksi, Kuusiranta sanoo.

Samaan kokonaisuuteen kuuluu myös käytännön varautumista: esimerkiksi moottorisahan hankinta, jotta myrskytuhojen sattuessa voidaan auttaa nopeasti.

Leader-tuki mahdollistajana

Yhteinen tekeminen on ollut kaiken ytimessä, mutta yksi asia nousee esiin ylitse muiden: Leader-tuen merkitys. Sekä perinnesuuli että kylätalo on rakennettu Leader-rahoituksen ja talkootyön yhdistelmällä.

– Leader-tuki on ollut ehdoton. Ilman sitä yhdistyksen toiminta olisi lässähtänyt, Kuusiranta sanoo suoraan.

Tuen rinnalla tärkeää on ollut myös se, että hankkeita on voitu toteuttaa yhdessä. Talkootyö ei ole ollut vain kustannusten kattamista, vaan tapa rakentaa yhteisöllisyyttä.

Kuten monessa onnistuneessa hankkeessa, lopputulos näkyy konkreettisesti rakennuksissa ja tapahtumissa. Mutta ehkä vielä tärkeämpää on se, mikä ei näy heti: vahvistunut yhteisö ja tunne siitä, että tämä on yhdessä tehty.