Frisbeegolf on noussut Suomessa koko kansan lajiksi, ja Satakunnassa kehitys näkyy konkreettisesti metsissä, harjuilla ja kallioilla. Karhuseutu ry:n alueelle on rakennettu Leader-rahoituksen avulla jo yli tusina frisbeegolfrataa – uusia liikuntapaikkoja, jotka houkuttelevat kaikenikäisiä liikkumaan. Ilman tukea moni rata olisi jäänyt haaveeksi.

Tuorein esimerkki löytyy Porin Noormarkusta, jossa kilpatason Holmenkollen-rata valmistui keväällä 2026. Noormarkun-Finpyyn kyläyhdistyksen toteuttama rata rakennettiin Kirkkokallion vaihtelevaan maastoon.

– Leader-tuki oli kaikista tärkein. Ilman sitä olisi ehkä voitu tehdä yhdeksänväyläinen rata, mutta ei tällaista kokonaisuutta, kertoo hanketta toteuttanut Ilpo Pokela.

Radan taustalla oli pitkä prosessi. Alkuperäinen suunnitelma kariutui liian pienen alueen vuoksi, mutta kun Porin kaupunki hankki lisää maata, rata saatiin mahdutettua Kirkkokalliolle. Rakentaminen alkoi toukokuussa 2025, ja vuoden aikana talkoolaiset, paikalliset yritykset sekä yhdistysväki tekivät suuren työn.

Holmenkollenissa on huomioitu myös erilaiset käyttäjät. Vaativan 18-väyläisen radan lisäksi alueella on esteetön kokonaisuus, jossa voi pelata yhdeksänväyläisen kierroksen.

– Lähtökohta oli tehdä mahdollisimman hyvä rata. Sellainen, jossa kaikki käyttäjät huomioidaan, Pokela sanoo.

Huippuradat kasvattavat myös kilpailijoita

Kokemäellä Mika Laikon kodin läheisyyteen rakennettu rata oli aikanaan kipinä, joka sytytti miehen lajin pariin. Nyt hän kuuluu masters-sarjan kansainväliseen kärkeen ja on saavuttanut MM-hopeaa.

– Asun Kokemäellä ja kodin viereen rakennettiin rata. Kävimme siinä kavereiden kanssa heittelemässä. Aluksi ajattelin, että onpa typerä laji, Laikko nauraa.

Mieli muuttui nopeasti. Nyt hän harjoittelee lähes päivittäin ja kiertää ratoja ympäri Länsi-Suomea.

Laikon mukaan Satakunnassa on poikkeuksellisen laadukas rataverkosto.

– Täällä on tosi hyvät ja monipuoliset radat. On haastavia ratoja ja helpompia. Kaikille harrastajille löytyy varmasti sopiva paikka.

Frisbeegolfissa viehättää myös lajin matala kynnys.

– Tämä sopii kaikille. Se on sosiaalinen laji, jossa saa liikuntaa ja pääsee luontoon. Radat ovat vielä maksuttomia, kiitos Leader-hankkeiden.

Frisbeegolfin masters-sarjan kansainväliseen kärkeen kuuluva Mika Laikko treenaa Satakunnan radoilla. Juoksukallion frisbeegolfrata Kokemäellä on nyt toista vuotta pelikunnossa.

Seurojen talkootyö näkyy maastossa

Harjavallassa paikallinen seura HVDG ry on ollut vahva tekijä ratojen rakentamisessa. Puheenjohtaja Teemu Aho perusti seuran jo vuonna 2015 rakkaudesta lajiin.

Ensin valmistui vaativa Hiittenharjun rata vuonna 2017. Vuonna 2024 avattiin Savitsin rata, joka suunniteltiin erityisesti aloittelijoille ja harrastajille.

– Hiittenharju ei ole aloittelijaystävällinen. Sieltä ei välttämättä saa hyvää mieltä. Savitsiin haluttiin tehdä rata, josta aloitteleva pelaajakin saa onnistumisen kokemuksia, Aho kertoo.

Savitsia kehitetään edelleen. Alueelle rakennetaan parhaillaan lämmittelyaluetta, johon tulee koreja ja heittoverkko.

Aho muistuttaa, että ratojen taustalla on valtava määrä vapaaehtoistyötä.

– Ratoja ei olisi ilman tukea. Tämä on kuitenkin uusi laji valtavirrassa. Yritysten ei ole helppo lähteä tukemaan, eikä lajilla itsessään tee juurikaan rahaa.

Teemu Aho ylläpitää ja kehittää Harjavallan frisbeegolfratoja. Savitsi on aloittelijaystävällinen rata hienossa kallioisessa metsämaisemassa.

Liikuntaa lähelle ihmistä

Frisbeegolf sai Suomessa alkunsa suurista kaupungeista, mutta Leader-rahoituksen avulla laji on levinnyt vahvasti myös pienempiin kuntiin. Karhuseudun alueella ratoja löytyy nyt harjuilta, metsistä ja taajamista eli läheltä ihmisten arkea.

Kun kiekko lentää korille asti, samalla kertyy askelia, ulkoilua ja yhteisiä hetkiä. Juuri siinä näkyy paikallisen kehittämistyön paras tulos: pienistä hankkeista syntyy iso vaikutus.

Frisbeegolfradat Karhuseudulla 2011–2026

Karhuseudun alueella frisbeegolfratoja on rakennettu ja kehitetty yhteensä noin 361 000 eurolla (tukea myönnetty 220 000 €).